Tämä muistelo erään perhefoorumin lukijoille mietittäväksi:
Olin tulossa pikkupakkasaamuna lehdenjaosta kello kuuden aikoihin aamulla. Huomasin rivitalon seinustalla jokin mytyn, katsoin lähempää. Siinä makasi naapurin noin 15-vuotias poika, jonka olin nähnyt pihalla töihin lähtiessäni.
En saanut poikaa hereille. Hengitti kyllä ihan hyvin. Kävin soittamassa pojan kodin ovikelloa, ei ollut ketään kotona. Kipitin kotiin ja soitin poliisille (se oli joskus vuonna 2001 kun ei ollut vielä hätäkeskus välissä).
Poliisi lupasi lähettää partion. Hetken mietittyäni otin vierastäkin komerosta ja menin peittelemään pojan.
Keittelin aamuteen ja tein voileivät... Ei kuulunut autonääniä. Menin katsomaan ulos - ei ollut ketään tullut.
Lopulta soitin uudestaan poliisille. Sieltä sanottiin että "meillä on juuri vuoronvaihto tulossa, ei täältä nyt vähään aikaan ole ketään lähdössä".
Kinaamisen jälkeen poliisipäivystäjä totesi että jos jokin kiire on niin pitää kutsua ambulanssi. Siinä jo ärähdin ja sanoin että "soittakaapa te kun olette töissä, minä olen työpäiväni tehnyt!". Poliisipäivystäjä ärhenteli takaisin.
Ambulanssi tuli nopeasti. Abulanssimiehet ravistelivat poikaa kuin rättiä ja heräsihän se, alkuun lähti tokkuraisena juoksemaan pellolle ja lensi nokilleen. Vähitellen enemmän tolkkuihinsa, jätin ambulanssimiehet selvittelemään tilannetta.
Jonkin ajan kuluttua toinen ambulanssimies toi peitteen ovelleni ja kehui, että oikein toimittu. Pojan äiti olikin ollut kotona, outo tapaus.
Onhan nuorilla pojilla hyvä verenkierto, mutta saisiko silti Sinun poikasi jättää pakkaseen makaamaan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti